Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

21.12. JOULUA ODOTELLESSA

Get the Flash Player to see this player.

-

11.11.2010 LUNTA ODOTELLESSA

Aatun elämä uudistuneessa pihatossa tammaystävän kanssa sujuu leppoisasti. Olemme tehneet Aatun kanssa paljon metsäretkiä ja viipottaneet hurjaakin laukkaa pelloilla! Aatu on ollut tosi pirteä ja menevä! Askel on reipas, paitsi silloin kun maa on jäistä koppuraa, silloin Aatun on vaikeampi liikkua. Olenkin harrastanut papan kanssa todella paljon maastakäsin lenkkejä, joista nautimme molemmat. Nyt sitten odottelemme kovasti lumen tuloa, jotta Aatunkin olisi parempi kulkea!

31.8.2010 ARPIA KESÄN MUISTONA

Aatun kesä oli aikalailla haavereita täynnä ja naamakin on papalla arpinen kesän jäljiltä. Jalkavammoja oli kaksi kesän aikana, mutta nyt ne ovat parantuneet. Jouduimme myös Aatun kanssa ratsastusreissulla metsässä maa-ampiaisten hyökkäyksen kohteeksi, molemmat saimme useita ampiaisen pistoja, Aatu sai niitä todella monta! Kokemus oli aika karmea, enkä sellaista toivo kenellekään, ja Aatu on ollut aika herkkänä maastossa tuon kokemuksen jälkeen. Mutta onhan sekin yksi yhteinen kokemus, joka taas meitä yhdistää. Aatu on nykyään kovin virkeä, laitumelta juoksee vastaan laukalla ja ravilla ja usein hirnahtaa kuuluvasti, kun kuulee kutsuni.

7.8.2010 JALKA KIPEÄNÄ

No niin, nyt on ikäviä uutisia, sillä Aatu ontuu. On satuttanut takajalkansa ilmeisesti laitumella, kun on innoissaan kirmannut viereisellä laitumella olevan pikku varsan perässä. Aatu kun rakastaa varsoja, ja kun tuota pientä "Aatun silmäterää" katsoo, niin enpä yhtään ihmettele, että pappa on hullaantunut; varsa on aivan ihana, ja todellinen kaunotar!!! Mutta pappa saisi vähän hillitä innostustaan, ettei nyt itseään satuttaisi, ainakaan enempää. Nyt kylmään Aatun jalkaa ja hoitelen muutenkin, ja teemme maastakäsin kävelylenkkejä. Toivon, että Aatu kuntoutuu pian!

13.7.2010 HUH HELLETTÄ!

Helteet ovat jatkuneet jo pidemmän aikaa. Aatu on saanut olla vapaaherrana, silloin tällöin on ratsasteltu, mutta sitäkin enemmän olemme vain olleet Aatun kanssa ja olen vilvoitellut Aatua joka päivä suihkulla ja pappa on saanut viettää kunnon lepohetkiä tallissa, olen hieronut sitä ja laittanut "ötökkäöljyt" pintaan. En tiedä auttaako ne lopulta paljoakaan, mutta ainakaan Aatussa ei juurikaan paarmojen sun muiden puremajälkiä ole ollut. Ja toki Aatu on saanut aina herkutella lisäruokansa ja tuoreet porkkanat :-). Välllä Aatu lähtee omille tutkimusretkilleen pihapiiriin vapaana kulkien ja minä seurailen sen menoa, yhtenä päivän papan retki päätyi tuoreelle heinäpaalille. Kun palautan Aatun takaisin pihattolaitumelle, jäämme useinkin vielä sinne yhdessä vierekkäin päät toisiimme nojaten nuokkumaan :-)

"Elämä vain on. Sinun pitää virrata mukana. Antaudu hetkeen. (kuvernööri Jerry Brown)

29.6.2010 LOMAILUA

Näinä hellepäivinä Aatu saa rauhassa lomailla ja nauttia kun käyn hoitelemassa sitä, hieromassa ja hellimässä ja herkkuja syöttelemässä. Pitkiäkin aikoja olemme vain nuokkuneet viileässä karsinassa toisiimme nojaten ja ne ovat tuntuneet aivan uskomattoman antoisilta hetkiltä, kuin lähde autiomaassa. Aatu elelee laitumella ja pihatossa, nyt paarmojen aikaan löydän Aatun useimmiten pihaton suojista, ja kun olen papan kiireettömästi ja ajan kanssa hoidellut, jää se usein taas pihaton suojiin nukkumaan. Aatu on pomo uudessa laumassaan ja tuntuu nauttivan kavereistaan kovasti, ja tietysti kesässä on parasta vihreä ruoho!!!

"Laineet liplattavat veneen keulaa vasten, koivut ovat hiirenkorvalla. Kesällä sinä olet täällä jakamassa kanssani kaiken kauniin. Paarmatkin. (Leena-Maija Rossi)

22.6.2010

Aatun kuulumisia; Aatullahan huomattiin hampaiden raspauksessa yksi heiluva hammas joka suositeltiin poistattamaan. Teimme Aatun kanssa klinikkareissun, joka sujui hurjan hyvin! Aatu kulki ihan hyvin kuljetuskoppiin ja samoin kanssani klinikan pelottavaan ja isoon halliin, niin luottavaisena ja rauhallisena, että olin kyllä tosi hämmästynyt! Aatulta olikin jo lähtenyt se heiluva hammas pois, jonka oikeastaan arvasinkin, koska pappa alkoi taas syödä porkkanoita entiseen malliin :-). Eläinlääkäri raspasi vielä Aatun hampaita sähköporalla, ja kehui Aatua nuorukaiseksi, ja sanoi, että sydän on kuin nuorella pojalla! Hampaat on myös vielä ihan ok, joten hyvillä mielin lähdimme klinikalta kotimatkalle papan kanssa! Olen viettänyt aikaani todella paljon Aatun kanssa, olemme tehneet ratsastusretkiä ja maastakäsin retkiä, olen hemmotellut Aatua runsailla syömisillä ja hierojakin kävi taas papan hieromassa. Aatulla on myös uusi lauma, jossa on "vanhoja" kavereita, siis ennestään tuttuja, sekä yksi uusikin tuttavuus. Aatu vaikuttaa oikein hyvinvoivalta ja iloiselta!

************************************************

30.5.2010 IKÄVÄ

Tänään on ollut surullinen eron päivä :-(. Kuinka symbioosissa me Aatun kanssa elämmekään, kun näin oli "taivaan kirjoihin" kirjoitettu, että meidän molempien tuli menettää rakas ystävä samaan aikaan. Minä "menetin" Lean, rakkaan ystäväni (tai en menettänyt, ystävyytemme säilyy kyllä, mutta tietty yhteinen polkumme päättyi), ja Aatu menetti rakkaansa, Pepin. Myös minä jäin ikävöimään Peppiä! Kaikkein eniten olen huolissani Aatusta, kuinka se ottaa eron Pepistä. Kun Lean kanssa menimme tänään Aatun luo laitumelle, näimme molemmat ison kyyneleen Aatun silmässä. Oli se sitten mitä tahansa, niin kyllä se liikutti! Lean kanssa me emme kumpikaan muista, kuinka ystävyytemme alkoi, vaan aina sanommekin, että meidät vain jotenkin "pudotettiin" samalle tielle kulkemaan hetken aikaa yhdessä ja se aika on ollut antoisaa! Kun me neljä; minä ja Aatu, sekä Lea ja Sametti kuljimme yhdessä ja koimme kaikenlaista, olimme aina kuin kuplassa, jota ei voinut särkeä, olimme kaikki niin yhtä. Mutta elämässä kaikki on vain lainaa ja luopumisen läksyä tässä opettelemme Aatun kanssa yhdessä. Sielussamme kukkivat kuitenkin iäti kauniit muistot ystävistämme! Ja Lean kanssa me emme hyvästelleet, sillä me tapaamme vielä! Hyvää matkaa Lea ystäväin, kera kauneimman vaaleanpunaisen simpukan! Hyvää matkaa Peppi kulta!

Jokainen kukka kuihtuu, vanhuudeksi lakastuu nuoruus. Tuokion vain kukkii elämän joka vaihe, hyve, totuus, vain aikaansa, ei ikuisuutta varten. Kun kutsuu elämä, siis sydän, valmis taas ole jäähyväisiin, uuteen alkuun. Iloiten lähde, nurkumatta katko siteesi entiseen, päin uutta riennä. On lumousta joka matkaan lähtö, se auttaa elämään, se meitä suojaa.

Lävitse, ohi, eteenpäin. Ei mikään saa sydämelle tulla kotimaaksi. Maailmanhenki meidät siivittävä ei siedä kahleita, se avartaa ja kantaa asteittain ylemmäs - ja pois, kun uhkaa tutuksi käynyt piiri turtumuksin. Vain sillä ken on vapaa, valmis lähtöön, on voimaa murtaa tottumuksen kahleet, ja kuolinhetkelläkin vielä kerran tajuta nuorin silmin uudet etäisyydet.

Elämän kutsu loputon on meissä... Siis tyynny sydän, hyvästele, lähde! (Herman Hesse)

dddddddddddd

22.5.2010 LAITUMELLE!

Laidunkausi pääsi vihdoin alkamaan! Aatu on kyllä ollut jo pidemmän aikaa totuttelemassa vihreän syöntiin, olen käynyt sitä syöttelemässä laitumilla ja se on ollut jo välillä laitumella hetkittäin Pepin kanssa.

"Hummani sieraimista henkii lämmin kesätuuli. Sen pohjattomista suklaasilmistä kuvastuu viisaus ja suusta pilkistää ruohotukku." (Leena-Maija Rossi, runosta yksi sana muutettu)

27.4.2010

"Vieläkö on villihevosia?" (Kiitos Lea vinkistä ;-))! On niitä, ainakin Sametti erityisesti ja kyllä Aatukin on ollut aika villinä. Viikonlopun pidemmän puoleinen retkemme Lean (ja Sametin) kanssa oli nopsaa menoa. Sametti halusi pukitellakin (ja tietenkin mennä kovaa koko ajan) ja Aatu taas halusi laukkailla ravipätkätkin, sekä alamäet, niin että vanhaa herraa piti jo hiukan hillitä :-). Pääsimme onneksi kipuamaan jyrkän ja pitkän rinteen ylös (senkin Aatu ainakin olisi laukannut jos olisin antanut!), ja se rauhoitti heppoja. Kaikki mahdolliset koettelemuksetkin oli matkan varrella; kovaäänisiä moottoripyöriä, mopo, sauvakävelijöitä, auto jossa reilunkokoinen peräkärry perässä. Ja kaikista selvittiin hienosti! Ainoa oli alkumatkassa olevat kovaääniset moottoripyörät jotka saivat Aatun sydämen hakkaamaan niin lujaa, että tunsin sen selvästi. Tallissa olikin sitten mukava hevosten nauttia herkkuja ja hierontaa kunnon maastolenkin jäljiltä.

"Sataa. Harmaat pilvimassat vyöryvät taivaalla. Hevoseni  luimistaa korviaan jokaiselle maan alla olevalle siemenelle, joka ei suostu kasvamaan heinäksi. Sen mielialapuntari näyttää myrskyä." (Leena-Maija Rossi; runosta yksi sana muutettu)

16.4.2010

Hienoja hetkiä ja retkiä on ollut Aatun kanssa, monina päivinä! On kerrottava, että Aatun meno on vain reipastunut entisestään, kun sen kaviot on vuoltu eri tavalla kuin aikaisemmin! Nyt se ei aro kavioitaan enää, vaan ravaa ja laukkaa ilolla soraisemmillakin teillä ja tämä on tuntunut aivan mahtavalta, Aatustahan on tullut oikein vauhtipolle!!! Aatu jatkaa seesteistä pihattoelämää Peppi-ihastuksensa kera, ja kevät-aurinko paistaa molemmille täysillä, elämä hymyilee ja antaa parastaan :-)!

28.3.2010 AATU 26-VUOTTA!

Tänään on Aatun syntymäpäivä. Voin vain kuvitella mielessäni Aatun pikkuisena vastasyntyneenä varsana, haparoivin jaloin 26-vuotta sitten. Elämä edessä koettelemuksineen, mutta myös iloineen. Pitkän taipaleen on pappa jo kulkenut ja toivon, että taival jatkuu vielä pitkään. Aatu sai tänään pullakorppuja, jotka ovat sen herkkua, ja ne katosivatkin alta aikayksikön papan suuhun :-), myös paljon muuta hyvää Aatu sai popsia ja otin siltä karsinassa loimen pois ja hoidin kunnolla, sekä halasin monta kertaa, erityishalaukset annoin Marjalta (Marjalle terkkuja :-)). Melko pitkään vielä juttelin Aatun kanssa tarhassa ja se aivan selvästi ymmärsi kaikein, ihan kaiken! Aatun varsinainen synttärilahja on sadeloimi, mutta se saa sen vähän myöhemmin.

Päivästä toiseen

Siitä on jo kauan kun tulit elämääni, päivät, viikot ja kuukaudet ovat seuranneet toisiaan, vuodenajat ovat vaihtuneet. Aika on kulunut liiankin pian. Olen kokenut kanssasi paljon, kevään vehreyden, kesän lämmön, syksyn viimat ja talven tuiskut. Mutta vuoden jokaisena päivänä olet tuonut elämääni ilon. Ei mikään tai kukaan olisi voinut minua paremmin surussani lohduttaa. Olet vapauttanut minut kahleista ja antanut minulle tilaisuuden -hengittää. (otteita Laila Nikkasen runosta; Hevosen heijastus elämääni)



©2018 Pegasoksen uni - hevossivut - suntuubi.com