Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Lapsuuteni talven muistan aina, lumilyhdyt, lumihevosen ja Pegasokseni. Nyt puutarhassani vain huurteiset puut. Unihevoseni jäljet vastasateneella lumella. Kaukana tähtisumussa ystäväni, jonka kadotin. (Katariina Herrala)

**********

Lumen kuori risahteli. Siitä kuoriutui valkoinen hevonen kavioissan auringon peili. Lumihevonen laskeutui torille. Minä seisoin bussipysäkillä. Mutta ratsastin valkoisen hevosen selässä ihan pienen hetken. (Leena Laulajainen)

**********

Siniset hevoset laukkaavat aron halki. Pitsi-ikkunaisen kylän luona ne pysähtyvät lepäämään ja syövät ruohoa ja kieriskelevät laiskasti valkoisessa hiekassa. Sitten ne jälleen syöksyvät korskuen matkaan. Niiden yllä leijailevat linnut kuin metsäomenoiden terälehdet tuulessa.

Sinisten hevosten selässä keinuvat kalastajien veneet ja siipirataslaivat, naiset niinkuin samovaarit, ja jyrkänteellä tanssivien lasten kupliva nauru. Pieni poika soittaa virran mutkassa haurasta huiluansa selin mereen. (Leena Laulajainen)

*********

Ratsastaja

Tänään kulki ratsastaja majani ohi. Kuin valkoinen liekki oli hänen hevosensa. Hän katsoi minua mustin silmin, ne olivat kuin yöllinen metsä joka palaa. Särjin tänään kauneimman ruukkuni, itkin sitä katkerasti.  (Katri Vala)

*********

Yhä uudestaan sama kuva: hevonen laukkaa öiseen mereen, satula putoaa, aallot huuhtovat sen hiekkaan, kultaisiin kannuksiin osuu kuun kajo. Mitä hevonen pakenee? Missä on ratsastaja? Olenko se minä, ja mihin olen suistunut tässä pimeässä laukassa kun meri kohisee ja tuuli ulvoo sieluissa? (Matti Paloheimo)

*********

Toden totta pidin eniten hevosista. Ne luodessaan Se onnistui parhaiten. (Eeva-Liisa Manner)

**********

Päivästä toiseen

Siitä on jo kauan kun tulit elämääni, päivät, viikot ja kuukaudet ovat seuranneet toisiaan, vuodenajat ovat vaihtuneet. Aika on kulunut liiankin pian.

Olen kokenut kanssasi paljon, kevään vehreyden, kesän lämmön, syksyn viimat ja talven tuiskut.

Mutta vuoden jokaisena päivänä olet tuonut elämääni ilon, siitäkin huolimatta, että aina ei asiat ole sujuneet ihan niin kuin pitäisi.

Ei mikään tai kukaan olisi voinut  minua paremmin surussani lohduttaa. Olet vapauttanut minut kahleistani ja antanut minulle tilaisuuden hengittää! (Laila Nikkanen; hevosen heijastus elämääni 2002)

**********

Voiko maailmassa olla mitään kauniimpaa kuin hevosen pää: terävähuippuiset, jäntevät, herkät, ilmeikkäät korvat, vallaton otsatukka, silmät joiden tummuudessa vilahtelee uteliaisuus, pelko, uni ja valppaus, sierainten kaari ja samettinen, hamuava turpa. (Leena-Maija Rossi)

**********

Minkä takia minä tässä raadan; kannan heiniä katokseen, raahaan satulaa, kuuraan pintelitä ja tuon sinulle leipää? Saadakseni yhden hörähdyksen. (Leena-Maija Rossi)

**********

Tänä yönä, kun kuu on pyöreä ja täysi ja valkea kuin emon maito silloin kauan sitten, tänä yönä me lähdemme kuutamoratsastukselle. Kuu kierii edellämme hiljaista kylätietä pitkin, me seuraamme varjoina varjossa. (Leena-Maija Rossi)

**********

Tamman haaveilupäivä. Taivas on harmaa ja ilma itkuisen kostea. (Leena-Maija Rossi)

**********

Yöllä kun sade käveli rapisevin koirankynsin vintin katolla, runoheponi meni suojaan, hörppi hyvää, kuumaa, vahvaa teetä ja mutusteli kauraneliöitä jauhoturvallaan. (Leena-Maija Rossi)

**********

Hevosen hämäräuni valkean niittyvillan keskellä. Kaste hyväilee uniryppyistä turpaa, hennot ruohot kutittavat kavioita. (Leena-Maija Rossi)

**********

Kun kiedon loimesi ympärilleni ja suljen silmäni, voin tuntea tutun hajusi ja kuvitella, että painan kasvoni liinukkaharjaasi vasten. Minun on niin ikävä sinua. (Leena-Maija Rossi)

**********

 

Sata hopeatiukua hännässään, tuhat lumitähdenliukua selässään, kristallitiara otsallansa, pakkasen pauketta kavion alla, hörähdyksessä taikaa: Hyvää Joulunaikaa!

 

**********

 

Kun hämärä laskee huntunsa tumman harteille pakkasillaan, alkavat tuhannet kimmeltävät lumihiutaleet lumoavan tanssinsa kuun hopeoivassa kajossa. Aivan kuin laskisi tähtitaivas päälle maan. Kiirii pieni helinä sylissä uinuvan metsän ja vilahtaa nuttu punainen katveessa lumivaippaisen katajan. Lämmin tuoksu heinien tulvahtaa, kun tallin ovi raolleen narahtaa. Liinaharja hirnahtaa lempeeästi vieraalle pienelle ja jatkaa tyytyväisenä untaan. Armas joulu on saapunut.

 

**********

 

 

 

 

 

 

 


©2018 Pegasoksen uni - hevossivut - suntuubi.com